A cognitive and pragmatic account of innovation: domesticating the probiotic Gefilus in Finland

The aim of this dissertation is to study the ways in which new products gain their distinct identity, or their individuation—i.e., the process of change from an 'imitator' to an 'independent product'. Although this process occurs with regard to all innovations, it has not been problematized as a theme in its own right. The dissertation explores this topic through a case study of the probiotic Gefilus innovation in Finland during the period from 1987 to 1997. The research performed in this dissertation is qualitative. The dissertation provides a cognitive and pragmatic account of the ways in which new products gain their distinct identity among consumers. It thereby provides a complementary perspective on existing research on product identity formation. Individuation forms a part of the larger process of domestication, or the active process of making an unfamiliar new object one's own that the consumer is assumed to perform when consuming goods. Recently, consumer research has been enriched by socio-cognitive explorations from the tradition of science and technology studies (STS). The dissertation continues this line of socio-cognitive research by inquiring into the more specific ways in which both the intended and real a) object and b) image of such new and unfamiliar products are shaped during the process of individuation. The main analytical tool in this inquiry is the framework of conceptual blending. To this cognitive exploration, the dissertation also adds a pragmatic and organizational line of inquiry. In particular, it suggests that certain ways of organizing collaboration across knowledge borders are particularly well suited for addressing challenges related to the individuation of new products, and that such pragmatic and organizational aspects therefore also need to be taken into consideration. The key finding of the dissertation is that the individuation process of the probiotic Gefilus innovation involves the introduction of hierarchy, i.e., a distinction between first-order and second-order imitation. At the first level, the Gefilus innovation imitated other products of the same kind, such as yoghurt and cultured buttermilk. At the second level, however, it imitated other products belonging to the category of functional foods, such as the cholesterol-lowering margarine Benecol. The case study shows that this introduction of hierarchy occurred as a response to an impossible situation of institutional contradiction or 'torque', and that it represents a creative, as opposed to destructive, way of exiting such situations. The case study also shows that the introduction of hierarchy forms a central part of the explanation of the unfolding of the Gefilus domestication process

My Data: Teknologian orjuudesta digitaaliseen vastarintaan

Datan väitetään olevan uuden ajan öljyä, jota louhimalla ja jalostamalla synnytetään ennennäkemätöntä taloudellista arvoa. Henkilökohtaisista tiedoista on tullut kauppatavaraa. Aikalaiskriitikoiden mukaan yksityisyys on vaivihkaa menetetty, kun yritykset tunkeutuvat aineistoja keräämällä ja yhdistelemällä yhä syvemmälle ihmisten arkeen ja aikeisiin. My Data -vision puolestapuhujat ehdottavat teknologista interventiota: ihmisen tulee olla digitaalisen infrastruktuurin keskiössä eikä suurten teknologiaorganisaatioiden. Peilaamme My Dataa kriittistä teknologian tutkimusta vasten ja kuvaamme, miten teknologiavisio lupaa palauttaa ihmisen autonomian

Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä

Ihmisellä on kyky kuvitella olemattomia. Ilman tätä kykyä mahdollisten ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien tutkiminen olisi hyvin hankalaa. Näkemykset tulevaisuuksista nojaavat päättelyyn. Päättely tapahtuu aina jossain selittävässä viitekehyksessä, joka sallii näkemyksen olla mahdollinen, todennäköinen, uskottava tai toivottava. Kausaalinen päättely ja siihen perustuva todennäköisyyspohjainen malli (Bayes-verkko) mahdollistavat vaihtoehtoisten tulevaisuuksien perustaksi omaksutun selittävän viitekehyksen näkyväksi tekemisen. Bayes-verkko, tulevaisuutta koskevan päättelyn representaationa, ilmentää päättelijöiden näkemystä mallinnettavan systeemin tulevaisuuteen suuntautuneesta kausaalisesta kokonaiskäyttämisestä. Tässä artikkelissa tarkastelemme sitä, miten kausaalista päättelyä ja Bayes-verkkoa voidaan hyödyntää asiantuntijatiedon strukturoinnin ja ennakoinnin apuvälineenä.</p

Tieteen infrastruktuurit – näkymättömiä tukirakenteita, kansallisia kilpailuvaltteja vai uuden tutkimusvision mahdollistajia?

E-tiedekaudessa on kyse digitaalisille aineistoille, jaetuille teknisille resursseille sekä hajautetuille vuorovaikutusmuodoille rakentuvasta tutkimuksen informaatio- ja yhteistoimintainfrastruktuurista. Ilmiöstä puhutaan monilla nimillä: e-tiede, e-tutkimus, e-infrastruktuuri, kyberinfrastruktuuri, tiede 2.0 ja tutkimusinfrastruktuuri. Siihen liitetään usein visio tieteentekemisen paradigmamuutoksesta (Atkins ym. 2003), jossa luodaan sekä uusia tieteentekemisen tapoja, kuten tutkimusaineistojen jakaminen ja virtuaalinen tutkimusyhteistyö, että aivan uudenlaisia tutkimusaloja, kuten laskennalliset ja/tai data-intensiiviset alat. Ajankohtaiset laajat ja monimutkaiset yhteiskunnalliset ongelmaalueet, mukaan lukien ilmastonmuutos ja globaalitalous, ovat nostaneet esille e-tieteen merkityksen tutkimuksen tekemisen ja tieteellisen yhteistyön mahdollistajina. E-tiedekauden infrastruktuurien tutkimukseen ja kehitykseen on panostettu useissa maissa laajojen suurirahoitteisten e-tiedeohjelmien kautta, mm. Cyberinfrastructure Yhdysvalloissa, e-Science ja e-Social Science Isossa-Britanniassa sekä e-Research Australiassa

Coping with policy errors in an era of chronic socio-environmental crises

Since large-scale environmental disruptions have become chronic, policymakers need to consider the long-term consequences of urgent crisis decisions. We develop design principles for a decision platform addressing strategic environmental crisis management, by which we mean coordinated decisions during an environmental urgency that are sensitive to long-term path dependencies and policy errors. To enhance critical questioning of formal doctrines, the decision platform includes policymakers and sectoral experts as equal participants. The agenda for decisionmaking is structured around future scenarios to encourage the participants to imagine alternative ways of framing the decision problem. The agenda also discourages defensive heuristics with which decision-makers attempt to preserve their short-term reputation. The design principles for strategic environmental crisis management are based on urban experimentation. The barrier of implementation for similar experiments in other contexts is low because they assume no major overhaul in existing administrationPeer reviewe

Kriisinkestävä Kotka Systeeminen tulevaisuusajattelu osaksi kaupungin strategista varautumista

Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama WISE-tutkimushanke (wiseproject.fi) ja Kotkan kaupunki järjestivät yhteistyössä kokeellisen, strategisen riskienhallinnan harjoituksen tammi–maaliskuussa 2021. Harjoitus pyrkii parantamaan kaupunkien ja kuntien kriisinkestävyyden pitkän aikavälin suunnittelua. Se laajentaa perinteisen kriisivarautumisen ja kriisien akuutin operatiivisen hallinnan näkökulmaa tulevaisuuteen ja sinne asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. WISE-hankkeen tutkijoiden ja Kotkan eri toimialojen asiantuntijoiden kanssa yhdessä luodulla harjoitusmenetelmällä voidaan mallintaa ja arvioida keskeisiä riskejä kaupungin strategisten tavoitteiden kannalta. Pilottikokeilussa simuloitiin teollisuuskemikaalien kuljetukseen liittyvää onnettomuutta ja sen aiheuttamia vahinkoja ympäristölle, ihmisille sekä kaupungin eri toiminnoille. Harjoitus toteutettiin koronavirusrajoitusten vuoksi täysin etäyhteydellä Microsoft Teams -alustalla. Harjoitus toteutettiin kolmessa tapaamisessa, joissa edettiin akuutin onnettomuuden pidemmän aikavälin seurausten laadullisesta syy-seurausanalyysista kohti numeerista todennäköisyyspohjaista tarkastelua. Prosessin aikana tunnistettiin tekijöitä, jotka voisivat vahvistaa kaupungin kriisinkestävyyttä pitkälle tulevaisuuteen. Harjoituskonseptin on tarkoitus auttaa hahmottamaan monimutkaisiin kriiseihin liittyviä epävarmuuksia, joiden systemaattinen jäsentäminen ilman vastaavia työkaluja on hankalaa tai mahdotonta. Raportissa esitellään ensin harjoituksen kulku ja työvaiheet sekä käytetyn todennäköisyysmallinnuksen periaatteet. Mallinnuksen tulosten ja yhteisen työskentelyn pohjalta WISE-tutkijat ja kaupungin asiantuntijat ovat määritelleet joukon Kotkan kriisinsietokyvyn eli resilienssin kannalta merkittäviä tekijöitä ja toimenpiteitä. Lopuksi tutkijoiden johtopäätöksissä nostetaan esille viisi keskeistä resilienssiteemaa ja pohditaan, millaisia valmiuksia harjoitusmenetelmä tarjoaa niihin tarttumiseksi.</p

Kriisinkestävä Kotka : Systeeminen tulevaisuusajattelu osaksi kaupungin strategista varautumista

Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama WISE-tutkimushanke (wiseproject.fi) ja Kotkan kaupunki järjestivät yhteistyössä kokeellisen, strategisen riskienhallinnan harjoituksen tammi–maaliskuussa 2021. Harjoitus pyrkii parantamaan kaupunkien ja kuntien kriisinkestävyyden pitkän aikavälin suunnittelua. Se laajentaa perinteisen kriisivarautumisen ja kriisien akuutin operatiivisen hallinnan näkökulmaa tulevaisuuteen ja sinne asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. WISE-hankkeen tutkijoiden ja Kotkan eri toimialojen asiantuntijoiden kanssa yhdessä luodulla harjoitusmenetelmällä voidaan mallintaa ja arvioida keskeisiä riskejä kaupungin strategisten tavoitteiden kannalta. Pilottikokeilussa simuloitiin teollisuuskemikaalien kuljetukseen liittyvää onnettomuutta ja sen aiheuttamia vahinkoja ympäristölle, ihmisille sekä kaupungin eri toiminnoille. Harjoitus toteutettiin koronavirusrajoitusten vuoksi täysin etäyhteydellä Microsoft Teams -alustalla. Harjoitus toteutettiin kolmessa tapaamisessa, joissa edettiin akuutin onnettomuuden pidemmän aikavälin seurausten laadullisesta syy-seurausanalyysista kohti numeerista todennäköisyyspohjaista tarkastelua. Prosessin aikana tunnistettiin tekijöitä, jotka voisivat vahvistaa kaupungin kriisinkestävyyttä pitkälle tulevaisuuteen. Harjoituskonseptin on tarkoitus auttaa hahmottamaan monimutkaisiin kriiseihin liittyviä epävarmuuksia, joiden systemaattinen jäsentäminen ilman vastaavia työkaluja on hankalaa tai mahdotonta. Raportissa esitellään ensin harjoituksen kulku ja työvaiheet sekä käytetyn todennäköisyysmallinnuksen periaatteet. Mallinnuksen tulosten ja yhteisen työskentelyn pohjalta WISE-tutkijat ja kaupungin asiantuntijat ovat määritelleet joukon Kotkan kriisinsietokyvyn eli resilienssin kannalta merkittäviä tekijöitä ja toimenpiteitä. Lopuksi tutkijoiden johtopäätöksissä nostetaan esille viisi keskeistä resilienssiteemaa ja pohditaan, millaisia valmiuksia harjoitusmenetelmä tarjoaa niihin tarttumiseksi

Incertitude and nanomaterials

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kai Savolainen kirjoitti oivallisesti teollisesti tuotetuista nanomateriaaleista ja niihin liittyvistä riskeistä (Tieteessä tapahtuu 1/2013). Savolainen on oikeassa siinä, että riskitutkimus laahaa perässä eikä nykyisillä menetelmillä saada kerättyä sääntelyn vaatimia todisteita materiaalin turvallisuudesta tai turvattomuudesta. Turvallisuuteen tähtäävä lainsäädäntömme ja erityisesti Euroopan unionin kemikaalilainsäädäntö REACH on rakennettu oletukselle epätietoisuuden kutistamisesta riskiksi, eli tarkaksi laskelmaksi haitallisista vaikutuksista ja niiden todennäköisyyksistä.Non peer reviewe

Kestävyysmurros ja rakenteet

Peer reviewe